Oppiainerajojen ylitys vaatii valmistelua

Viime aikoina muotoilun roolia kouluopetuksessa on nostettu esille monelta suunnalta (ks. esimerkiksi OAJ:n tiedote 7.12.2016: Lasten omat ideat käyttöön). Muotoilu on muutakin kuin opettajien tekemä etukästeissuunnittelu. Muotoilussa oppilailla on tärkeä rooli (ks. esimerkiksi Opinkirjon opas Matka palvelumuotoiluun, älä nimeä säikähdä).

Osallistavasta muotoilusta tässä blogissa juttelivat viime vuonna Tarmo Toikkanen ja Tero Toivanen.

Alakoulussa oppiainerajojen ylittäminen on rakenteellisesti helpompaa, mutta myös yläkoulun opettajat korostavat rajojen ylityksen merkitystä nimen omaa oppilaiden kannalta. Näin pohtivat yläkoulun aineenopettajat:

”Monialaisten avulla oppilaat ymmärtävät konkreettisesti, että esimerkiksi englantia ja matematiikkaa voi yhdistää tai että äidinkieltä tarvitaan koko ajan ja kaikkialla näissäkin projekteissa. Mitä vain oppiaineita voidaan yläkoulussa yhdistää, ja monet koulut ovat jo pitkään yhdistelleetkin – eri nimikkeillä vain. Opettajan menetelmävapaus tukee sitä, että voimme toteuttaa oppimiskokonaisuuksia valitsemallamme tavalla.”

Tapiolan koulussa Espoossa on esimerkiksi matematiikassa kerätty tilastodataa omalla koululla tehdyllä kyselyllä. Kysely tehtiin englanniksi, opittiin samalla laskentataulukon käyttöä. Data visualisoitiin infograafiiksi. Sovellusohjelmia käyttäessäkin voidaan oppia englantia, kun käyttökieli vaihdetaan opiskeltavaan kieleen. Infograafin tekeminen opettaa hahmottamaan tilastojen käyttämistä viestinnässä ja tilastoihin perustuvan aineiston lukemista eli informaatiolukutaitoa.

Oppiaineita yhdistettäessä etukäteisvalmistelu korostuu. Tärkeitä elementtejä ovat pohjana toimivat pedagogiset mallit ja menetelmät. Niistä syntyy runko, johon toiminta ja sisällöt rakennetaan. Prosessin vaiheet mietitään yhdessä. Oppilaiden iästä ja käytössä olevasta ajasta riippuu, mitä osia opettajat suunnittelevat keskenään, mitä yhdessä oppilaiden ja mahdollisesti muiden ihmisten kanssa. Näistä elementeistä liikkeelle:

• tavoitteiden asettaminen ja kytkentä OPS:iin
• käytettävissä olevat resurssit, kuten aika, ihmiset, lähiympäristö, vierailut
• toiminnan aikataulut
• oppilaiden rooli ja panos sekä työnjako ja mahdollinen ryhmäjako
• mielekäs palaute ja arviointi sijoitettuna oppimisen aikajanalle
• koontitapahtuma tai tuotos
• prosessin reflektointi.

Helsingin kaupunki on julkaissut Koulujen muotoilupolku-oppaan, jota voi myös käyttää oppiainerajoja ylittävän jakson etenemisen valmisteluun. Muotoilupolussa pyritään yhdessä kehittämään omaa koulua. Kouluympäristöstä voi löytyä paljon muutettavaa ja samalla voi oppia vaikkapa matematiikkaa ja kommunikaatiotaitoja. Muotoilupolku kiteytetään etenemisen vaiheet:

1. Haaste: Miten asioita voi muuttaa yhdessä?
2. Havainnointi: Miten asiaa on aikaisemmin pyritty ratkaisemaan?
3. Ideointi: Yksi idea voi johtaa toiseen ja vielä kolmanteenkin. Ideoiden arviointi ja yhdistely on tehokkainta yhdessä.
4. Kokeile: Kokeilemalla voidaan jalostaa ideoita ja kuunnella ihmisiä, joita idet koskevat.
5. Suunnitelma: Suunnitelma on ohje ideoiden toteutukselle.
6. Toteutus: Yhdessä voidaan päättää jokin uusi tapa toimia ja tehdä.
7. Arviointi: Suunnitelmia voi aina parantaa.

Kaiken keskellä tärkeää tehdä asioista toimivia niin, että työmäärä jakautuu sopivasti kaikille ja opettajan työmäärä pysyy kohtuullisena.

Kilonpuiston koululla oppilaat ja opettajat monialaisten äärellä 27.1.2017:

ATS2020 pähkinänkuoressa

ATS2020 Assessment of Transversal Skills – Taito oppia on yhdentoista EU-maan Erasmus+ toimintatutkimushanke, Suomen toteuttaja TRIM-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto.

Tutkimuskohde: Laaja-alaisten osaamisten oppiminen, niihin liittyvä suunnittelu ja osaamisen arviointi digitaalisia työtapoja hyödyntäen (e-portfolio). Rajoja ylittävän opetuksen suunnittelu työllistää, samoin arvioinnin toteuttaminen. Näihin tuomme apua. Kohde voi olla monialainen oppimiskokonaisuus, ilmiöjakso tai rajoja ylittävä projekti.

Toimintatutkimushankkeemme puolesta tarjoamme:

• suunnittelumallin (My Learning Cycle, sovitettuna koulun tarpeisiin)
• suunnittelutyön valmentavaa tukea ja sparrausta opettajille
• oppilaiden osallisuuden toteuttamisen ideapankin
• oppiainerajoja ylittävän opetuksen käytännön hallinnan menetelmiä
• pedagogisen struktuurin rakentamiseen tukea
• ideoita ja tukea opetusteknologian hyödyntämiseen
• pohjia oppilaiden ohjeistamiseen ja ohjaukseen
• apua arvioinnin rakentamiseen (menetelmät, työkalut, prosessi)
• dokumentointia ja mallintamista jatkoa varten (mm. reflektointi: mitä säilytetään, mitä parannetaan)
• valmentavaa koulutusta tulosten pohjalta tutkimusjakson jälkeen (myös verrokkiluokkien opettajille).

Halutessaan koulut voivat toteuttaa myös opetusteknologian käyttötaitoja selvittävät kyselyt: rehtereille Ropeka, opettajille Opeka ja oppilaille Oppika (ylläpitäjä Tampereen yliopisto yhteistyökumppaneineen). Ks. lisätietoja näistä.

Tutkimuksen puolesta keräämme tietoa (mm. anonyymit alku- ja loppukyselyt), sovimme tutkimusluvat normaalin käytännön mukaisesti. Tuotoksina jaamme vertailutietoja ja toteutusmalleja eri maista.

Tukiaineistot:

• tuotamme tukisivuston, josta löytyy työkaluja yllä lueteltuihin sekä aineistopankki ideoitten kierrättämiseen
• seuraamme aihepiirin julkaisuja ja jaamme aiheeseen liittyviä hyviä aineistoja, kuten tuore opas Repullinen vinkkejä – opas monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin www.monialaiset.fi/, jonka ovat tuottaneet OPH-rahoitteinen Otavan Opiston OPS-hautomo-hanke ja Espoon kaupunki
• järjestämme mahdollisuuksia vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa (esim. verkkotapaamisia, juttuja toteutuksista).

Lataa tämä esite PDF-muodossa: ats2020tutkimushanke.

Miksi e-portfolio on hyvä apuväline?

Portfoliotyöskentelyllä on pitkät perinteet. Aikoinaan oman osaamisen työkansioita ja niistä koottuja näytteitä käyttivät visuaalisten alojen osaajat, kuten valokuvaajat ja arkkitehdit. Sittemmin portfolio on omaksuttu työskentelyn apuvälineeksi yleisesti. Sähköisten työskentely-ympäristöjen myötä portfolion kokoaminen on tullut entistä sujuvammaksi. Samalla, kun opiskellaan itse asiaa, opitaan myös sähköisen työskentelyn taitoja, kuten tiedonhankinnan taitoja, medialukutaitoja ja erilaisten tiedostomuotojen käsittelyä.

Google-haku ’e-portfolio’ (ePortfolio) yli kaksi miljoonaa tulosta. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia pedagogisia oppaita ja muun muassa mittavassa EUfolio-hankkeessa tutkittiin sähköisen portfoliotyöskentelyn hyötyjä tietoteknologisten perustaitojen omaksumiseen.

Tammelan koulun oppilaat esittelivät ATS2020-hankevieraille kevään 2016 kaupunkisuunnittelun projektiaan. Talteen laitettujen tuotosten avulla oli helppo palata projektitunnelmiin ja kuvailla oppimiskokemuksia.

E-portfolio ei sinällään ole menetelmä eikä se määrittele opetuksen organisointia vaan se on työkalu, joka mahdollistaa monenlaisten pedagogisten menetelmien käyttämisen.

Portfolion avulla oppimisen vaiheet ja eteneminen tulevat näkyviksi. Oppimisen edistymisen arviointia on helpompi kohdistaa tavoitteiden määrittelemiin eri kohteisiin. Portfolio tehdään tyypillisesti niin, että ensin kootaan työkansiota, johon sisällytetään suunnitelmia, luonnoksia, erilaista opiskeltavaan kohteeseen kerättyä aineistoa, tehtäviä vastauksineen tai projektitöitä etenemisestä talletettuine dokumentteineen. Opintojakson lopulla työkansiosta voidaan koota esittelyä ja mahdollista arviointia varten ennakolta sovittu näyte.

Portfolion työkansioon on myös hyvä liittää tilannekuvauksia ja etenemisen reflektointia. Näiden avulla portfoliosta muodostuu hyvä apu itsearvioinnin toteuttamiseen. Muutenkin portfolio mahdollistaa arviointikeskustelujen kohdistamisen työskentelyn etenemiseen. Oppija voi esitellä oppimisprosessin kuluessa omaa tilannettaan portfolion avulla, jolloin keskustelu ohjautuu itse opiskelutyöskentelyyn. Portfolio tarjoaa myös mahdollisuuden omaan kädenjälkeen, persoonalliseen panokseen ja luovuuteen.

Opiskelun vaiheet unohtuvat helposti. Portfolio tekee näkyväksi edistymistä. Se opettaa myös asennoitumaan opiskeluun niin, että uuden asian oppiminen ei tapahdu hetkessä. Portfolion voi tehdä yksin tai ryhmän kanssa. On myös mahdollista koota yhdessä työkansiota ja sitten ryhmän jäsenistä jokainen tekee oman näyteportfolionsa. Vertaisoppiminen sopii luontevasti portfoliotyöskentelyyn.

Portfoliota on nimitetty myös kasvun kansioksi – sellainen sopisi hyvin myös opettajalle tai opettajatiimille oman ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden edistämiseen.

Sähköisen portfolion voi toteuttaa monin tavoin. Kaiken ei tarvitse olla alusta alkaen digitaalisessa muodossa, vaan käsin tuotettuja aineistoja voidaan kuvata ja skannata, asioita voidaan tallettaa äänittämällä tai videoimalla. Työkansiota voi koota pilvipalvelun dokumenttikansioon tai tietokoneelle. Erilaisia sovelluksia tai verkkopalveluita voi hyödyntää. On myös olemassa erityisesti e-portfolioon muokattuja työkaluja.

E-portfolio on hyvä, koska:

• auttaa kytkemään opiskelutyön tavoitteisiin
• tekee näkyväksi opiskelun etenemistä niin oppijalle itselleen kuin muille ihmisille
• antaa erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa arviointia
• antaa tilaa henkilökohtaisuudelle ja samalla sopii ryhmätyöskentelyyn
• sopii erityisen hyvin oppiainerajoja ylittäviin oppimiskokonaisuuksiin (MOK)
• tukee laaja-alaisen osaamisen taitojen opettelua
• luontevasti harjaannuttaa digitaalisiin opiskelutaitoihin
• mahdollistaa myös käsillä tekemisen ja muut perinteiset opiskelumenetelmät
• auttaa muistelemaan myöhemmin opiskelukokemusta ja toimii reflektoinnin apuvälineenä.

Ryhmäsuunnittelut käynnistyivät – vielä ehdit mukaan

Ensimmäiset tutkimushankkeen opettajaryhmät ovat kokoontuneet. Kesän aikana valmistuu toiveiden mukainen suunnittelun käsikirja, josta löytyy menetelmiä ja työkaluja sekä opettajien yhteissuunnitteluun että oppilaiden suunnitteluosallisuuden toteuttamiseen. Samoin käsikirjaan tulee ohjeita, joita voi kopioida ja muokata omille oppilasryhmille sopivaan muotoon.

Juliste houkuttelee vielä uusia kouluja mukaan eli jos olet 5-8 luokkien opettaja ja sinulla on vähintään yksi kaveri monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamiseen e-portfoliotyöskentelynä, toimintatutkimushankkeemme tarjoaa tutkimuslupaa vastaan omalle koulullesi tulevaa sparrausta sekä hyviä työkaluja. Ja tietenkin niitä kiinnostavia tutkimustuloksia. Ota yhteyttä Jarmo Viteli (@uta.fi) tai Anne Rongas (@gmail.com).

MOI ja osallisuus Otalammen koululla

Suvi Puronsuu ja Nina Rantapuu Otalammen koululta Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa 4.5.2016.

MOI-hanke Otalammen koululla on tähdännyt osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen Otalammen koululla. Nina Rantapuu ja Suvi Puronsuu summasivat reilun vuoden aikana kertyneitä kokemuksua Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa 4.5.2016 (tallenne tapahtumasta, esitys kestää puoli tuntia). Heidän näkökulmansa oli ainerajojen ylittäminen, yhdessä tekeminen ja tiimioppiminen peruskoulussa.

Oppiainerajoja ylittävissä toteutuksissa yhteistyön tekeminen yläkoulussa vaatii erityisesti ohjaamiseen toimivia rakenteita. Ritaharjun koulussa viime vuonna toteutetun ja hyvin dokumentoidun ilmiöviikon havainto oli samanlainen: kun monta opettajaa ohjaa oppilasryhmiä, opettajien pitäisi ohjata samaan suuntaan. Marika Kerola Ritaharjusta tiivisti: ”Aikuisten on ensin opittava tekemään töitä yhdessä. Muuten oppilaiden ohjaaminen sujuvaan yhteistyöhön on mahdotonta.”

Nina Rantapuu pohtii sitä, miten oppiainerajoja ylittävää opetusta suunnitellaan väärin. Opettajat valmistelevat toteutuksia hullun lailla ja sitten oppilaat toteuttavat opettajien suunnitelmat. Suunnittelutyön pitäisi kohdistua suuren sisältömäärän sijaan taitoihin, kuten opiskelutaitoihin, ajattelutaitoihin, luovuuteen, projekti- ja tiimityöskentelyn taitoihin.

MOI-hankkeen välitilinpäätöksessä Nina Rantapuu ja Suvi Puronsuu summasivat hyvin sitä, mistä ovat tulossa, missä ovat nyt ja minne suunta jatkossa:

Uudenlainen toimintakulttuuri ei synny hetkessä. MOI-hankkeessakin oli havaittu, että ensimmiset toteutukset eivät vielä kerro koko totuutta. Ensin kohdataan vastuksia. Oppilaat eivät innostu käskystä. Tarvitaan aikaa ja suuntaa, sitkeyttä , kykyä kestää epävarmuutta ja rohkeutta myös muuttaa suuntaa tarvittaessa. Syksyn päätteeksi hankeblogiin olikin summattu: 

”Olemme selkeästi yliarvioineet sen, mitä voimme vuodessa saavuttaa. Asioiden mittakaava paljastuu juurakkoineen vasta tehdessä. Toisaalta saatamme myös yhtä pahasti alirvioida sen, mitä voimme saavuttaa kymmenessä vuodessa. Kevättä kohden lähdemme paljon viisaampana ja toisaalta emme yhtään vähemmän rohkeina. Suuntaa pitää uskaltaa muuttaa, kokeiluja tehdä hankaluutta sietäen.”

Nina Rantapuu kuvailee Koulutuskeskiviikon esityksessä, että oppilaat ovat koulussa laitostuneet tiettyyn oppimistapaan ja käsitykseen siitä, miten opitaan. Mielikuvana on tietojen muistaminen. Taitojen oppiminen vaatii myös oppilailta uutta ymmärrystä oppimisstä. Selkeästi Otalammella on tapahtunut vähitellen toimintakulttuurin muutos: oppilailta tulee jo omia aloitteita. Muutos vaatii aikaa ja opettelua sekä ohjausta ja tukea. Aiheesta on tärkeää myös osata viestiä vanhempien suuntaan ja keskustella heidän kanssaan.

Haemme kouluja

Kiinnostaako laaja-alaisten taitojen oppimisen toteuttaminen e-portfolion avulla. Haemme perusopetuksen 8- ja 5-luokkia mukaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseemme. Kansainvälinen hanke toteuttaa samalla mallilla portfolioprojekteja 10:ssä maassa. Luvassa on siis mielenkiintoista tuntumaa toteutuksista meillä ja muualla.

Mukaan lähtevät koulut saavat työkalupakin, jossa on mukana suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin apuvälineitä. Työskentely tukee O365:n käyttöä. Jos palvelu ei ole käytössä koulussasi, voit saada sen luokkien käyttöön hankkeen ajaksi. Toteutus voidaan suunnitella tarvittaessa myös muilla työvälineillä toimivaksi (esim. Mahara, Pedanet, Google Classroom).

Koska kyseessä on tutkimushanke, saat toteutusjaksoista myös tutkimustietoa. Mukaan tulee kaikkiaan 500 luokkaa (puolet tutkimusverrokkeja) kymmenestä maasta, joten tutkimustulokset antavat myös vertailutietoja.

Mukaan lähtevät opettajat saavat käyttöönsä suunnittelun ja arvioinnin apuvälineitä sekä koulutusta ja tukea. Ilmoittautuminen helmi-maaliskuussa 2016, suunnittelut ja opettajien koulutukset huhti-toukokuussa, portfolio-opintojaksot lukuvuonna 2016-2017. Ohjaus ja koulutus toteutetaan paikan päällä, joten ajankäytöllisesti osallistuminen on sujuvaa.

Keväälle 2017 järjestetään ITK-konferenssin yhteydessä laaja hankkeen tulosten ja kokemusten esittely, johon halukkaat opettajat voivat osallistua. Myös kokemusten vaihto niin Suomen kuin koko kansainvälisen hankkeen osallistujien kesken tuo ideoita ja menetelmiä kiertoon.

 

Mitä sinä tänään koulussa opit…

Ajat muuttuvat. Maailma on yhä mutkikkaampi. Kansalaisen elämässä paikallinen yhdistyy maailman laajuisiin tapahtumiin. Työ ja ammatit uudistuvat tiiviiseen tahtiin. Ammatteja poistuu, uusia syntyy. Tämän sykkeen keskellä on 2000-luvulla ryhdytty kiinnittämään huomiota opittavien asiasisältöjen ohella yleisiin kompetensseihin, siihen, kuinka asioita ylipäätään opitaan ja kuinka elämän polulla kulkija selviytyy muutosten keskellä. Tämä painopiste on näkynyt osaamisten, taitojen, kompetenssien korostamisena. Aihetta on nimitetty eri tavoin: 2000-luvun ydintaidot, avaintaidot, elinikäisen oppimisen taidot, laaja-alaiset taidot.

Euroopan Unionin tasolla annettiin vuonna 2006 suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Suosituksen johdanto tiivistää: ”Avaintaidot, jotka tarkoittavat asiayhteyteen sopivia tietoja, taitoja ja asenteita, ovat tietoon perustuvassa yhteiskunnassa olennaisen tärkeitä jokaiselle. Nämä taidot lisäävät joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä tyytyväisyyttä ja motivaatiota ja tuottavat näin lisäarvoa työmarkkinoille, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Nämä taidot olisi oltava jokaisella. Sen vuoksi tässä suosituksessa ehdotetaankin, että Euroopan unionin (EU) maat ottavat käyttöön vertailuvälineen, jonka avulla ne voivat varmistaa, että kyseiset avaintaidot ovat mukana kaikissa strategioissa ja infrastruktuureissa erityisesti silloin, kun kyse on elinikäisestä oppimisesta.”

Eri maiden opetussuunnitelmia ja tutkintotavoitteita on työstetty tukemaan laaja-alaisten taitojen oppimista. Suomessa laaja-alaiset taidot on tuotu mukaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmiin. OPH:n opetussuunnitelmatyön päällikön, Irmeli Halisen, diaesitys valottaa hyvin asiaa. Myös ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteiden uudistustyössä elinikäisen oppimisen taidot on kytketty tiiviisti kaikkiin tutkintoihin (ks. ePerusteet, esimerkkinä Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto).

Taitoja voidaan oppia. Vaikka laaja-alaiset taidot sekoittuvat herkästi persoonallisuuden piirteisiin, kyse niistä henkilökohtaisista ominaisuuksista, joissa oppija itse, koti, lähiympäristö, harrastuspiirit ja koulu voivat viedä ihmistä eteenpäin. Kyse ei ole vain tehokkaasta rattaasta yhteiskunnan tuotantokoneistoon, vaan henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, ihmisenä kasvamisesta, toisten huomioon ottamisesta, sosiaalisesta kyvykkyydestä, kyvystä elää monimutkaistuvassa maailmassa.

Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus koordinoin yhdentoista EU-maan muodostamaa laaja-alaisten taitojen oppimiseen ja arviointiin liittyvää hanketta: The Assessment of Transversal Skills 2020 (ATS2020). Hankkeessa kehitetään kattava oppimisen malli, joka tukee laaja-alaisten taitojen oppimista ja arviointia. Tavoitteena on myös viedä tuloksia kansalliselle tasolle opetussuunnitelmiin niissä maissa, joissa näin ei vielä ole tehty. Tavoitteen saavuttamiseksi pilotoidaan opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen mallia, keskeisenä toimintatapana portfoliotyyppinen opiskelu. Pilotointi on samalla toimintatutkimusta, jossa verrokkiryhmien avulla pyritään evaluoimaan toimintamallin vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteensä hanke tavoittaa yli 1000 opettajaa.