Oppiainerajojen ylitys vaatii valmistelua

Viime aikoina muotoilun roolia kouluopetuksessa on nostettu esille monelta suunnalta (ks. esimerkiksi OAJ:n tiedote 7.12.2016: Lasten omat ideat käyttöön). Muotoilu on muutakin kuin opettajien tekemä etukästeissuunnittelu. Muotoilussa oppilailla on tärkeä rooli (ks. esimerkiksi Opinkirjon opas Matka palvelumuotoiluun, älä nimeä säikähdä).

Osallistavasta muotoilusta tässä blogissa juttelivat viime vuonna Tarmo Toikkanen ja Tero Toivanen.

Alakoulussa oppiainerajojen ylittäminen on rakenteellisesti helpompaa, mutta myös yläkoulun opettajat korostavat rajojen ylityksen merkitystä nimen omaa oppilaiden kannalta. Näin pohtivat yläkoulun aineenopettajat:

”Monialaisten avulla oppilaat ymmärtävät konkreettisesti, että esimerkiksi englantia ja matematiikkaa voi yhdistää tai että äidinkieltä tarvitaan koko ajan ja kaikkialla näissäkin projekteissa. Mitä vain oppiaineita voidaan yläkoulussa yhdistää, ja monet koulut ovat jo pitkään yhdistelleetkin – eri nimikkeillä vain. Opettajan menetelmävapaus tukee sitä, että voimme toteuttaa oppimiskokonaisuuksia valitsemallamme tavalla.”

Tapiolan koulussa Espoossa on esimerkiksi matematiikassa kerätty tilastodataa omalla koululla tehdyllä kyselyllä. Kysely tehtiin englanniksi, opittiin samalla laskentataulukon käyttöä. Data visualisoitiin infograafiiksi. Sovellusohjelmia käyttäessäkin voidaan oppia englantia, kun käyttökieli vaihdetaan opiskeltavaan kieleen. Infograafin tekeminen opettaa hahmottamaan tilastojen käyttämistä viestinnässä ja tilastoihin perustuvan aineiston lukemista eli informaatiolukutaitoa.

Oppiaineita yhdistettäessä etukäteisvalmistelu korostuu. Tärkeitä elementtejä ovat pohjana toimivat pedagogiset mallit ja menetelmät. Niistä syntyy runko, johon toiminta ja sisällöt rakennetaan. Prosessin vaiheet mietitään yhdessä. Oppilaiden iästä ja käytössä olevasta ajasta riippuu, mitä osia opettajat suunnittelevat keskenään, mitä yhdessä oppilaiden ja mahdollisesti muiden ihmisten kanssa. Näistä elementeistä liikkeelle:

  • tavoitteiden asettaminen ja kytkentä OPS:iin
  • käytettävissä olevat resurssit, kuten aika, ihmiset, lähiympäristö, vierailut
  • toiminnan aikataulut
  • oppilaiden rooli ja panos sekä työnjako ja mahdollinen ryhmäjako
  • mielekäs palaute ja arviointi sijoitettuna oppimisen aikajanalle
  • koontitapahtuma tai tuotos
  • prosessin reflektointi.

Helsingin kaupunki on julkaissut Koulujen muotoilupolku-oppaan, jota voi myös käyttää oppiainerajoja ylittävän jakson etenemisen valmisteluun. Muotoilupolussa pyritään yhdessä kehittämään omaa koulua. Kouluympäristöstä voi löytyä paljon muutettavaa ja samalla voi oppia vaikkapa matematiikkaa ja kommunikaatiotaitoja. Muotoilupolku kiteytetään etenemisen vaiheet:

  1. Haaste: Miten asioita voi muuttaa yhdessä?
  2. Havainnointi: Miten asiaa on aikaisemmin pyritty ratkaisemaan?
  3. Ideointi: Yksi idea voi johtaa toiseen ja vielä kolmanteenkin. Ideoiden arviointi ja yhdistely on tehokkainta yhdessä.
  4. Kokeile: Kokeilemalla voidaan jalostaa ideoita ja kuunnella ihmisiä, joita idet koskevat.
  5. Suunnitelma: Suunnitelma on ohje ideoiden toteutukselle.
  6. Toteutus: Yhdessä voidaan päättää jokin uusi tapa toimia ja tehdä.
  7. Arviointi: Suunnitelmia voi aina parantaa.

Kaiken keskellä tärkeää tehdä asioista toimivia niin, että työmäärä jakautuu sopivasti kaikille ja opettajan työmäärä pysyy kohtuullisena.

Kilonpuiston koululla oppilaat ja opettajat monialaisten äärellä 27.1.2017:

voila_capture-2017-02-07_11-28-28_ap

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s