Ajat muuttuvat. Maailma on yhä mutkikkaampi. Kansalaisen elämässä paikallinen yhdistyy maailman laajuisiin tapahtumiin. Työ ja ammatit uudistuvat tiiviiseen tahtiin. Ammatteja poistuu, uusia syntyy. Tämän sykkeen keskellä on 2000-luvulla ryhdytty kiinnittämään huomiota opittavien asiasisältöjen ohella yleisiin kompetensseihin, siihen, kuinka asioita ylipäätään opitaan ja kuinka elämän polulla kulkija selviytyy muutosten keskellä. Tämä painopiste on näkynyt osaamisten, taitojen, kompetenssien korostamisena. Aihetta on nimitetty eri tavoin: 2000-luvun ydintaidot, avaintaidot, elinikäisen oppimisen taidot, laaja-alaiset taidot.
Euroopan Unionin tasolla annettiin vuonna 2006 suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Suosituksen johdanto tiivistää: ”Avaintaidot, jotka tarkoittavat asiayhteyteen sopivia tietoja, taitoja ja asenteita, ovat tietoon perustuvassa yhteiskunnassa olennaisen tärkeitä jokaiselle. Nämä taidot lisäävät joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä tyytyväisyyttä ja motivaatiota ja tuottavat näin lisäarvoa työmarkkinoille, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Nämä taidot olisi oltava jokaisella. Sen vuoksi tässä suosituksessa ehdotetaankin, että Euroopan unionin (EU) maat ottavat käyttöön vertailuvälineen, jonka avulla ne voivat varmistaa, että kyseiset avaintaidot ovat mukana kaikissa strategioissa ja infrastruktuureissa erityisesti silloin, kun kyse on elinikäisestä oppimisesta.”
Eri maiden opetussuunnitelmia ja tutkintotavoitteita on työstetty tukemaan laaja-alaisten taitojen oppimista. Suomessa laaja-alaiset taidot on tuotu mukaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmiin. OPH:n opetussuunnitelmatyön päällikön, Irmeli Halisen, diaesitys valottaa hyvin asiaa. Myös ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteiden uudistustyössä elinikäisen oppimisen taidot on kytketty tiiviisti kaikkiin tutkintoihin (ks. ePerusteet, esimerkkinä Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto).
Taitoja voidaan oppia. Vaikka laaja-alaiset taidot sekoittuvat herkästi persoonallisuuden piirteisiin, kyse niistä henkilökohtaisista ominaisuuksista, joissa oppija itse, koti, lähiympäristö, harrastuspiirit ja koulu voivat viedä ihmistä eteenpäin. Kyse ei ole vain tehokkaasta rattaasta yhteiskunnan tuotantokoneistoon, vaan henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, ihmisenä kasvamisesta, toisten huomioon ottamisesta, sosiaalisesta kyvykkyydestä, kyvystä elää monimutkaistuvassa maailmassa.
Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus koordinoin yhdentoista EU-maan muodostamaa laaja-alaisten taitojen oppimiseen ja arviointiin liittyvää hanketta: The Assessment of Transversal Skills 2020 (ATS2020). Hankkeessa kehitetään kattava oppimisen malli, joka tukee laaja-alaisten taitojen oppimista ja arviointia. Tavoitteena on myös viedä tuloksia kansalliselle tasolle opetussuunnitelmiin niissä maissa, joissa näin ei vielä ole tehty. Tavoitteen saavuttamiseksi pilotoidaan opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen mallia, keskeisenä toimintatapana portfoliotyyppinen opiskelu. Pilotointi on samalla toimintatutkimusta, jossa verrokkiryhmien avulla pyritään evaluoimaan toimintamallin vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteensä hanke tavoittaa yli 1000 opettajaa.
Taito oppia 